Make your own free website on Tripod.com
 

Ruskeakukkainen kasvi Nurmijärvellä.Corallorhiza trrifida, harajuuri

"Metsän kalpea ja kaita impi, harajuuri, on useimmille outo, vaikka se onkin yksi yleisimmistä kämmeköistämme". Noin kirjoittaa Seppo Vuokko kirjassa Kämmekät, Suomen orkideat. Tuo mukava lause on jäänyt jostLevinneisyys.ain syystä mieleen pysyvästi, ja koska se myös kuvaa tätä hienoa pikkukämmekkää, niin päätin liittää sen tänne harajuuren kuvaukseen. 

Harajuuri on noin kymmensenttinen, raikkaan kellertävän vihreä tai sitten ruskehtavan vihreä kasvi. Kukat ovat pieniä, kauniita ja niiden huuli on valkoinen. Kukkia on pari per kasvi, ei yleensä enempää kuin kymmenen. Kasvi elää juurakkonsa varassa. Juurakko on korallimaisesti haaroittunut ja hyvin hauras. Okeita juuria kasvilla ei ole, vaan juurakost työntyvä sienirihma hoitaa niiden työn. Toisinaan voi kasvin kasvupaikalla olla koko maa aivan näiden juurakoiden peitossa. Hyvänä vuonna sellainen paikka on täynnä harajuuria, huonoina niitä ei välttämättä nouse pintaan yhtään kappaletta. Muista Suomen "lehtivihreättömistä" kämmeköistä piketen harajuuri pystyy yhteyttämään ja käyttääkin luultavasti valoa hyväkseen Siemenkotia Espoossa kasvavassa yksilössä heinäkuussa.kypsyttäessään suuria kotiaan. Kasvi on märkien korpien laji, jota ei ole mitenkään vaikea löytää. Pitää vain liikkua sopivissa rahkakuusikoissa juuri kasvin kukkiessa tai viimeistää heinäkuun alussa. Olen kyllä löytänut kasvin persoonallisia siemenkotia myös syyskuussa, jolloin suuri joukko kotia seisoi kuivina kasville erikoisella kasvupaikalla, avoimella rämeellä. 

Suomessa harajuuri on yleinen koko maassa. 

Harajuuri kukkii touko-kesäkuussa, mutta siemenkodallisia kasveja löytää helpoiten kotien pullistuessa heinäkuun alussa. 
Ahvenanmaan Eckerön vihreä harajuuri. 
 

(edellinen sivu) 


 
 Nämä sivut on tehnyt ja niitä ylläpitää Matti Niissalo, sophronitis@yahoo.com