Cypripedium
calceolus, tikankontti
Tikankontin päälevinneisyysalue Suomessa on Kuusamon, Oulun ja
Kemin alueilla. Siellä kasvi ei välttämättä ole
edes kaikkialla harvinainen. Yksittäislöytöjä on muualtakin
maasta, kuten Tampereelta, Karkkilast
a
ja Hyvinkäältä. Myös Ahvenanmaalta lajia voi löytää,
jos on oikein onnekas. Kasvi kasva erilaisissa metsissä ja joskus
myös lettosoiden laitamilla. Se on ehdoton kalkinvaatija. Kasvi on
täysin suojeltu koko maassa, myös Ahvenanmaalla.
Kasvi on Suomen kasviston suurikukkaisin kasvi heti lumpeiden jälkeen.
Kukka on noin 10 senttiä leveä. Konttimainen huuli on kirkkaan
keltainen, muut terälehdet punaruskeita. Kasvi kasvaa usein tiiviissä
tuppaissa. Se kukkii kesäkuussa. Kukinnan aika vaihtelee kuitenkin
paljon vuosittain ja niinpä kasvi voi joskus olla juhannuksena vielä
puoliksi nupulla vaikka normaalina vuosina kukista ei silloin enää
ole paljoakaan jäljillä. Kukkia on useimmiten 1 per verso, mutta
kaksikukkaisia versoja on joukossa lähes aina. Kolmikukkaisia versojakin
voi nähdä, mutta ne ovat harvinaisia.
Laji
ei oikeastaan muuntele kovin paljoa. Kuitenkin siitä tunnetaan paljon
muunnoksia ja ainakin Kuusamon ja Kemin kontteja katseleva voi löytää
jotain hyvin harvinaisia kasveja, vaikkapa täysin vihreäkukkaisia
yksilöitä.
Kasvilla on erikoiset pölytystavat. Sen kukissa ei ole mettä, mutta se houkuttelee tuoksullaan maamehiläisiä käymään kukissa. Mehiläisen laskeutuessa huulen päälle se tippuu kontin sisään. Kontista on vain yksi tie ulos. Hyönteisen pitää tunkea itsensä huulen takaosassa oleva pienen reiän läpi, jolloin se saa selkäänsä siitepölyä. Kun mehiläinen jaksaa taas ponnisteluiltaan lentää, löytää se pian uuden kukan josta etsiä mettä.
Luonnossa monimutkainen tapa on harvoin paras tapa ja niinpä vain
harva tikankontin kukista pölyttyy. Onneksi siemenkodassa on sitten
valtava määrä pieniä siemeniä. Aiemmin uskottiin
että kukkimiseen kuluu aikaa siemenestä kokonaiset 17 vuotta,
mutta se tiedetään nykyään hölynpölyksi.
Kasvatuksessa voi jo kaksivuotias tikankontti kukkia, mutta luonnossa joudutaan
kukintaa odottaa ehkä viisi-seitsemän vuotta.
