Make your own free website on Tripod.com
 

(edellinen sivu)Cypripedium, tikankontit

Suurin osa orkideoista (aiemmin kaikki ja vielä nykyään monen mielestä kaikkien pitäisi kuulua) kuuluu heimoon Orchidaceae, jota siitä syystä ajatellaan yleensä "orkideoiden heimona". Kuitenkin nykyään orkidea-käsitteeseen pitää lukea myös kahden muun heimon lajit, Apostasiaceae ja Cypripediaceae. Nämä kaikki kuuluvat lahkoon Orchidales, joka siis on orkideoiden lahko. Kaksi uutta sukua erotetaan Orchidaceae-heimosta siksi että niiden lajeilla on kukassa kaksi hedettä, kun Orchidaceae-heimon kasveilla on vain yksi. Apostasiaceaen-ja Cypripediaceae-hemojen kasvit taas eivät ole toisilleen läheistä sukua. Kaikki muut Suomen kämmekät kuuluvat heimoon Orchidaceae, vain tikankontti heimoon Cypripediaceae. Samaan heimoon kuuluu myös huomekasvina tutut venuksekengät (Paphiopedilum) ja kolme muuta sukua (ikkunallakin tavallinen Phragmipedium sekä kasvatuksessa äärimmäisen harvinaiset Selenipedium ja Mexipedium. Viimeksi mainitussa suvussa on vain yksi äskettäin löytynyt laji). 

Tuo järjestelmä ei ole mitenkään ehdoton, ja moni uskookin kaikkien kämmeköiden kuuluvan heimoon Orchidaceae. 

Tikankonttien sukuun kuuluu kolmisenkymentä lajia. Suvun lajit kasvavat pääasiassa Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa kasvaa neljä suvun kasvia: C. guttatum, C. macranthos, C. calceolus ja kahden viimeisen hybridi C. x ventricosum. Näistä vain C. calceeolus, tikankontti, kasvaa Suomessa. Muita lajeja löytyy Euroopasta ainoastaan Venäjältä. 

Tikankontit ovat komeita kasveja. Kasvin verson ovat alle puolimetriset. Lehtiä on varressa noin neljä kappaletta, ne ovat pituussuuntaan kurttuiset. Varren latvassa on yleensä yksi kukka, toisinaan kaksi ja hyvin harvoin jopa kolme. Sukuun kuuluu myös lajeja, joilla on useita pieniä kukkia. Sellaisia ovat esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset C. californicum ja C. fasciculatum. Kukalle on tunnusomainen huulen konttimaisuus. Kontin "sisäänkäynti" on yleensä huulen yläosassa, mutta joskus sivussa tai jopa melkein alhaalla päin (Cypripedium japonicum). Ulos pölyttävä eläin pääsee vain pienestä aukosta, jossa on kasvin emi ja hede. Kukka pölyttyy ötökän työntyessä reiästä ulos. Poikkeus tähän pölytystapaan on kaunis pieni japanilainen laji Cypripedium depile, jonka kukka houkuttelee pölyttäjiä siten että konttimainen huuli matkii sientä. Aivan varmaa tietoa ei lajin pölyttäjistä ole, mutta pikkuisen huulen sisään ei ainakaan mahdu pieninkään pölyttäjä. 

Suvun lajit ovat kerääjien himoamia. Moni suvun kasvi on ankarasti rauhoitettu, muun muassa juuri kotimainen lajimme kuuluu CITES-suojelujärjestelmän ankarimmin suojeltuun ryhmään. 
 

1: calceolus - tikankontti 
 



 
 Nämä sivut on tehnyt ja niitä ylläpitää Matti Niissalo, sophronitis@yahoo.com