Cypripedium,
tikankontit
Suurin osa orkideoista (aiemmin kaikki ja vielä nykyään
monen mielestä kaikkien pitäisi kuulua) kuuluu heimoon Orchidaceae,
jota siitä syystä ajatellaan yleensä "orkideoiden heimona".
Kuitenkin nykyään orkidea-käsitteeseen pitää lukea
myös kahden muun heimon lajit, Apostasiaceae ja Cypripediaceae. Nämä
kaikki kuuluvat lahkoon Orchidales, joka siis on orkideoiden lahko. Kaksi
uutta sukua erotetaan Orchidaceae-heimosta siksi että niiden lajeilla
on kukassa kaksi hedettä, kun Orchidaceae-heimon kasveilla on vain
yksi. Apostasiaceaen-ja Cypripediaceae-hemojen kasvit taas eivät ole
toisilleen läheistä sukua. Kaikki muut Suomen kämmekät
kuuluvat heimoon Orchidaceae, vain tikankontti heimoon Cypripediaceae.
Samaan heimoon kuuluu myös huomekasvina tutut venuksekengät (Paphiopedilum)
ja kolme muuta sukua (ikkunallakin tavallinen Phragmipedium sekä
kasvatuksessa äärimmäisen harvinaiset Selenipedium
ja Mexipedium. Viimeksi mainitussa suvussa on vain yksi äskettäin
löytynyt laji).
Tuo järjestelmä ei ole mitenkään ehdoton, ja moni
uskookin kaikkien kämmeköiden kuuluvan heimoon Orchidaceae.
Tikankonttien sukuun kuuluu kolmisenkymentä lajia. Suvun lajit
kasvavat pääasiassa Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa
kasvaa neljä suvun kasvia: C. guttatum, C. macranthos,
C. calceolus ja kahden viimeisen hybridi C. x ventricosum.
Näistä vain C. calceeolus, tikankontti, kasvaa Suomessa.
Muita lajeja löytyy Euroopasta ainoastaan Venäjältä.
Tikankontit ovat komeita kasveja. Kasvin verson ovat alle puolimetriset.
Lehtiä on varressa noin neljä kappaletta, ne ovat pituussuuntaan
kurttuiset. Varren latvassa on yleensä yksi kukka, toisinaan kaksi
ja hyvin harvoin jopa kolme. Sukuun kuuluu myös lajeja, joilla on
useita pieniä kukkia. Sellaisia ovat esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset
C. californicum ja C. fasciculatum. Kukalle on tunnusomainen
huulen konttimaisuus. Kontin "sisäänkäynti" on yleensä
huulen yläosassa, mutta joskus sivussa tai jopa melkein alhaalla päin
(Cypripedium japonicum). Ulos pölyttävä eläin
pääsee vain pienestä aukosta, jossa on kasvin emi ja hede.
Kukka pölyttyy ötökän työntyessä reiästä
ulos. Poikkeus tähän pölytystapaan on kaunis pieni japanilainen
laji Cypripedium depile, jonka kukka houkuttelee pölyttäjiä
siten että konttimainen huuli matkii sientä. Aivan varmaa tietoa
ei lajin pölyttäjistä ole, mutta pikkuisen huulen sisään
ei ainakaan mahdu pieninkään pölyttäjä.
Suvun lajit ovat kerääjien himoamia. Moni suvun kasvi on ankarasti
rauhoitettu, muun muassa juuri kotimainen lajimme kuuluu CITES-suojelujärjestelmän
ankarimmin suojeltuun ryhmään.
1: calceolus - tikankontti
|