Tämä kasvi kukki Öölannissa, Möckelmossenilla kesällä 2001.Dactylorhiza (incarnata ssp.) cruenta, verikämmekkä 

Verikämmekällä on lyhyt, tanakka varsi ja komea kukinto. Kukinnon tummuutta lisää varren ja kukkien tukilehtien tumman punaruskea väri. Kukinnon tukilehdet ovat selvästi kukinnosta ulos työntyviä. Lehdet ovat molemmin puolin täplikkäitä mikä on ainoa helppo tapa erottaa kasvi leveälehtikämmekästä (D. baltica ja D. majalis). Muuten kasvi muistuttaa jonkin verran punakämmekkää varsinkin kukkiensa puolesta 

Aiemmin verikämmekkä luettiin punakämmekän alalajiksi nimellä D. i. ssp. cruenta

Verikämmekkää ei ole aina helppoa tuntea. Samanlaisia lajeja ovat Suomessa lapinkämmekkä ja punakämmekkä. Lapinkämmekästä (jolla on toisinaan täpliä lehden alapinnallakin) sen kuitenkin erottaa siitä, että lapinkämmekällä on harva ja suurikukkainen kukinto, kun se verikämmekällä on tiivis ja pienikukkainen. Lapinkämmekkä on myös verikämmekkää hennompi. 

Ongelmia sen sijaa tuottaa punakämmekän muunnos D. i. var. hyphaematodes. Sillä on verLevinneisyys.ikämmekän tapaan täpliä lehdissä, molemmin puolin. Kasvi on ainakin Ahvenanmaalla ilmeisesti melko yleinen. Siksi verikämmekkä saattaa jopa puuttua kokonaan Ahvenanmaalta. Kasvit saattaa erottaa jo etäisyyden takaa, sillä punakämmekkä ei ole samaan tapaan tanakka tummalehtinen kuin verikämmekkä, mutta varsinkin aavistuksen verran kuivilla paikoilla, missä punakämmekkä jää pieneksi, voi ongelmia tulla. Orkidealehden numerossa 3/96 mainitaan kasvien eroiksi nämä: "Punakämmekän kaikki lehdet ovat puikeita, alimmat kasvulehdet yli 5 kertaa leveyttään pidempiä (huom! mittauksessa jätetään alin lehti huomioimatta), jokseenkin suoria - vinosti pystyjä ja lähestulkoon varen myötäisiä; mikäli lehdet ovat molemmin puolin täplikkäät, on kyseessä var. hyphaematodes. Verikämmekän alimmat kasvulehdet taasen ovat soikeanpuikeita, alle 5 kertaa leveyttää pitempiä (huom! mittauksessa jätetään alin lehti huomioimatta), siirottavia - jokseenkin pystyjä ja tyveltä jokseenkin kaarevia. 

Möckelmossenilla kasvit kasvioivat hyvin pienellä alueella, satojen punakämmeköiden ympäröiminä.Verikämmekkä kasvaa mahdollisesti Ahvenanmaalla ja ainakin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Se ei ole missään kovin yleinen. Eteläisestä Manner-Suomesta laji puuttuu. Se vaatii kalkkipitoisen suon kasvupaikakseen. 

Kukinta-aika kuin punakämmekällä. 

Verikämmekkä on Suomessa rauhoitettu Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 
 

(edellinen sivu) 


 
 Nämä sivut on tehnyt ja niitä ylläpitää Matti Niissalo, sophronitis@yahoo.com