Make your own free website on Tripod.com
 

Voisiko tämä olla luhtakämmekkä? Ainakaan aivan tavallinen punakämmekkä se ei ole. Savonlinna, Liejiinsuo.Dactylorhiza sphagnicola, luhtakämmekkä 

Luhtakämmekkä kuuluu punakämmeköiden ja kaitakämmeköiden sukulaisiin, eikä sitä ole erityisen helppoa erottaa varsinkaan punakämmekästä. Luhtakämmekkää muistuttavat kasvit voivat olla myös Dactylorhiza -suvun hybridejä. Jotta voi uskoa löytäneensä luhtakämmekän, täytyy kaikkien seuraavien tuntomerkkien ja kasvupaikkavaatimusten täyttyä. Alueella ei myöskään saisi olla muita samantapaisia liuskakämmeköitä, jolloin löydetyt kasvit olisivat luultavasti hybridejä. 

Luhtakämmekkä on punakämmekkään verrattuna hento kasvi, kuitenkin selvästi tukevampi kuin kaitakämmekkä. Sillä on tiivis, mutta ei yhtä suuri kukinto kuin punakämmekällä. Suurin ero lajien välillä on huulen kirjailussa: luhtakämmekän huulessa on vain tummia täpliä, jotka toisinaan muodostavat harvaa katkoviivaa, mutta punakämmekällä on huulessa selviä tummia juovia. Huulen muoto on myös erilainen, kukka näyttää suuremmalta, koska huulen reunat eivät käänny taakse toisin kuin punakämmekällä. Luhtakämmekät lehdet ovat huomattavasti kapeampia kuin punakämmekän lehdet (punakämmekällä 5-9 kertaa leveytensä pituisia, luhtakämmekällä 10-15 kertaa). Lehdet ovat molemmilla lajeilla täplättömän vihreät. Luhtakämmekkä on karujen, happamien, kalkittomien soiden kasvi, kun taas punakämmekkä kasvaa ravinteikkailla, kalkkisilla soilla. 

Mutta valitettavasti jokaiseen yllä mainituista ominaisuuksista on poikkeuksia - kummankin lajin kohdalla. Siksi juuri on ehdottoman tärkeää että kaikki yllä oleva mietittäessä lajin mahdollista "luhtakämmekkäisyyttä". Ja paitsi että kasvupaikan muiden kämmeköiden poissaolo pitää tarkistaa, niin myöskään populaation eri yksilöiden välillä ei saisi olla liian suuria eroja esim kasvutavassa. Se viittaa risteytymiseen. 

Kaikesta tästä epävarmuudesta johtuu, että kukaan ei toistaiseksi osaa varmasti sanoa että löytyykö lajia Suomesta. Retkeilykasviossa lukee kasvin kasvavan "ilmeisesti ainakin Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla". Minulla on kuitenkin aivan toisenlainen käsitys lajin levinneisyydestä. Olen itse saanut kuulla kolmesta luhtakämmekän mahdollisesta kasvupaikasta ja ne kaikki ovat Itä-Suomesta. Siellä myös punakämmekkä on yleisimmillään eikä kaitakämmekkäkään ole niillä seuduilla mikään suurharvinaisuus. En osaa toistaiseksi sanoa mitään muista lajin mahdollisista kasvupaikoista. Moni epäilee ettei lajia löydy Suomesta, mutta itse väitän muuta - toistaiseksi. Tämä on kuvattu samalta paikalta kuin edellinen. 

Tänä kesänä kämmekkäretkellämme Lappeenrantaan näytti Liisa kuvaa Savonlinnasta kuvaamastaan "punakämmekästä". Hän oli mennyt sinne saatuaan tiedon että paikalla kasvaa suovalkkua ja punakämmekkää ja löysi harajuurta, pitkän etsinnän jälkeen myös niitä "punakämmeköitä" (todiste no: 1, ei muita liuskakämmeköitä paikalla"). Hän otti jotain kuvia ja näytti niitä minulle silloin retkellä. Heti tuli mieleen ajatus: "vai onko se sphagnicola???". Lähempi tarkastelu osoitti että kasvi oli tosiaan aivan luhtakämmekän näköinen ulkonäkönsä perusteella. Myöhemmin kuulin ettei huulessa saa olla kuin pilkkuja. Kuvan kasvilla on kuitenkin hyvin heikkoa ja katkonaista juovaa, ei kuitenkaan mitään punakämmekkään verrattavaa kuviointia. (todiste no: 2, kaikin puolin sopiva ulkonäkö). Myöhemmin ystäväni kertoi löytäneensä heinäkuussa paikalta myös sen suovalkun (todiste no: 3, sekä harajuuri että suovalkku pitävät ainakin jonkin verran enemmän happamasta, kalkittomasta maasta kuin kalkkisesta, mitä siis luhtakämekkäkin vaatii hyvin viihtyäkseen). Mikä sitten panee epäilemään löytöä? Ensinnäkin, kuvia on paikalta liian vähän, ja huulen kuviointiLevinneisyys. näkyy niissä liian pienenä. Toiseksi, huulen ohuet katkoviivat häiritsevät. Kolmanneksi, en voi olla aivan varma alueen happamesta maaperästä, kun en ole niin tarkkaan tutultani asiasta kysellyt. 
Lähikuva kukista. 
Yritän päästä ko. kasvupaikalle ensi kesänä "tekemään tutkimuksia", jos vain kerkeän. 
 

(edellinen sivu) 


 
 Nämä sivut on tehnyt ja niitä ylläpitää Matti Niissalo, sophronitis@yahoo.com