Kukassa huuli osoittaa ylöspäinEpipogium aphyllum, metsänemä

Metsänemää pidetään yleensä erikoisimpana kaikista Suomen kämmekkälajeista. Kasvi kukkii harvoin, yleensä vain yli kymmenen vuoden välein. Suurimmassa osassa sen kaikista kasvupaikoista kasvi on kukkinut yhden ainoan kerran. Kuusamossa, Paraisilla ja Linnansaaren kansallispuistossa (Savonlinnassa) kasvi kukkiimelkein joka vuosi. Viimeinen on merkittävä paikka myös toisen (lähes) lehtivihreättömän kasvin, pesäjuuren, pohjoisimpana kaLevinneisyys.svupaikkana Suomessa. Pääasiassa kasvi on runsassammaleisten kuusimetsien laji, mutta siihen voi törmätä muunkinlaisilla kasvupaikoilla. Kasvia näkee kuitenkin harvoin ja moni ei ole kasvia nähnyt ja jos on nähnyt, niin vain kerran, korkeintaan muutaman kerran. Itse kuulun enemmistöön joka ei ole nähnyt lajista vilaustakaan. Vuonna 2001 minulla olisia ollut mahdollisuus lähteä katsomaan lajia Itä-Suomeen, mutta se osoittautui käytännössä liian hankalaksi. Olen etsinyt kasvia jo useampana vuotena yhdeltä lempikämmekkäpaikoistani, Kiljavan suojellusta lähdekorvesta Nurmijärveltä. Siellä kasvi nähtiin kukkivana 1960-luvulla. 

Metsänemä on rauhoitettu koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. 

Kasvi kukkii heinä-elokuussa. 

Metsänemä saattaa kasvattaa nuppuja useanakin vuotena, mutta jos olot ovat jollain tapaa huonot niin nuput kuolevat ennen kuin ne päsevät maan pinnalle. Kasvilla on haarainen juurakko. On olemassa tapauksia, jolloin kasvi on kukkinut jopa maan alla. Se taitaa kuitenkin olla sattumanvaraista ja harvinaista ja lähinnä niin käy silloin kun nousevan kukinnon eteen sattuu jokin este kuten oksankarahka tai kivi. 

Kasvi on pieni (noin 10 cm korkea), mutta sillä on suuret kukat. Se kuuluu kaikkein suurikukkaisimpiin meidän kämmeköistämme. 

Onko kellään kuvaa tästä lajista? 
  

(edellinen sivu)


 
 Nämä sivut on tehnyt ja niitä ylläpitää Matti Niissalo, sophronitis@yahoo.com