Epipogium
aphyllum, metsänemä
Metsänemää pidetään yleensä erikoisimpana
kaikista Suomen kämmekkälajeista. Kasvi kukkii harvoin, yleensä
vain yli kymmenen vuoden välein. Suurimmassa osassa sen kaikista kasvupaikoista
kasvi on kukkinut yhden ainoan kerran. Kuusamossa, Paraisilla ja Linnansaaren
kansallispuistossa (Savonlinnassa) kasvi kukkiimelkein joka vuosi. Viimeinen
on merkittävä paikka myös toisen (lähes) lehtivihreättömän
kasvin, pesäjuuren, pohjoisimpana kasvupaikkana
Suomessa. Pääasiassa kasvi on runsassammaleisten kuusimetsien
laji, mutta siihen voi törmätä muunkinlaisilla kasvupaikoilla.
Kasvia näkee kuitenkin harvoin ja moni ei ole kasvia nähnyt ja
jos on nähnyt, niin vain kerran, korkeintaan muutaman kerran. Itse
kuulun enemmistöön joka ei ole nähnyt lajista vilaustakaan.
Vuonna 2001 minulla olisia ollut mahdollisuus lähteä katsomaan
lajia Itä-Suomeen, mutta se osoittautui käytännössä
liian hankalaksi. Olen etsinyt kasvia jo useampana vuotena yhdeltä
lempikämmekkäpaikoistani, Kiljavan suojellusta lähdekorvesta
Nurmijärveltä. Siellä kasvi nähtiin kukkivana 1960-luvulla.
Metsänemä on rauhoitettu koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Kasvi kukkii heinä-elokuussa.
Metsänemä saattaa kasvattaa nuppuja useanakin vuotena, mutta
jos olot ovat jollain tapaa huonot niin nuput kuolevat ennen kuin ne päsevät
maan pinnalle. Kasvilla on haarainen juurakko. On olemassa tapauksia, jolloin
kasvi on kukkinut jopa maan alla. Se taitaa kuitenkin olla sattumanvaraista
ja harvinaista ja lähinnä niin käy silloin kun nousevan
kukinnon eteen sattuu jokin este kuten oksankarahka tai kivi.
Kasvi on pieni (noin 10 cm korkea), mutta sillä on suuret kukat.
Se kuuluu kaikkein suurikukkaisimpiin meidän kämmeköistämme.
Onko kellään kuvaa tästä lajista?
|