Epipactis
palustris, suoneidonvaippa
Suoneidonvaippa on Suomessa eteläinen harvinaisuus. Kasvi on kasvanut
maassamme parissakymmenessä paikasta mutta noin puolet kasvupaikoista
on tuhoutunut. Itsekin olen käynyt kahdella paikalla mistä laji
on kuollut soiden ojituksen takia.. Nykyään lajia on löytynyt
"monesti" myös autoteiden varsilta. Aiemmin tämä oli vain
Ahvenanmaan erikoisuus mutta lajia löytyy nykyään myös
maan eteläosista ja vähän pohjoisempaakin, Rovaniemen maalaiskunnasta
ja Lappeenrannsta. Muutama lajin kasvupaikka on luultavasti kalkkikaivosten
ansiota (Lappeenrannassa olen nähnyt lajia aivan kaivoksen reunalla).
Kasvi on siis kalkkia vaativa suokasvi. Kasvi lähtee kasvuun myöhään,
joskus vasta kesäkuussa, kukkii heinäkuussa eikä kestä
yhtään hallaa. Se on vaativa myös valaistuksen suhteen eikä
viihdy täydessä paahteessa
muttei kestä varjoakaan. Kasvi ei kestä niittoa ja niinpä
voin vain surra tielaitoksen holtittomuutta kun olen joutunut näkemään
erään komean lajin tienvarsikasvupaikan olevan täysin tuhottu.
Kukkavanoja siellä oli pystyssä vain muutamia ja kasvin kukinta
tulee seuraavana kesänä olemaan luultavasti surkea.
Laji
on rauhoitettu koko maassa, myös Ahvenanmaalla.
Muutama lajin kasvupaikoista on hyvin tunnettu ja niinpä innokas
etsijä löytä lajin jos haluaa. Tunnetuin kasvupaikoista
lienee Espoossa. Itse olen nähnyt lajia parissa paikassa Suomessa
(etsinyt lisäksi parilta muulta) ja kolmella eri suolla Öölannissa.
Kasvi leviää laajan juurakon avulla. Verso on kohtalaisen
lyhyt, noin 30 cm korkea. Kukat ovat lehtevän varren latvalla löyhänä
toispuolisen akukintona. Vaaleanpunaiset kukat joissa on kaunista kirjailua
tekevät lajista yhden Suomen luonnon kauneimmista kasveista. kasvin
sanotaan usein muistuttavan meidän kämmeköistäme eniten
trooppisia orkideoita heti tikankontin ja neidonkengän jälkeen.
Kukat ovat ampiaisten pölyttämiä. Kukassa on humalluttavaa
(?) nestettä, jota ampiaiset juovat. Vain harvat kasvilajit ovat ampiaisten
pölyttämiä.
|