Kämmeköiden
etsiminen luonnosta
Kämmeköiden etsiminen metsistä ja soilta on parasta toimintaa
mitä ylipäätään kesällä voi keksiä.
Siinä kohenee kunto sekä mieliala ja samalla voidaan auttaa myös
luontoa.
Metsästyksen aloittamiseen on kaksi tapaa: joko etsitään kirjallisuudesta ja ystäviltä tietoja eri lajien kasvupaikoista ja sitten yksinkertaisesti mennään etsimään laji sieltä tai sitten voidaan myös etsiä maaperäkartasta kalkkipitoisia alueita tai muuten sopivia paikkoja kämmeköiden etsimiseen. Jälkimmäinen tapa käy vain oman lähiympäristönsä lajiston tutkimiseen, mutta kun tietää jonkun kämmekän tarkan kasvupaikan, niin siitä läheltä voi sitten löytää paljon muitakin kämmekäitä, myös harvinaisuuksia.
Kirjallisuuden lukeminen on erittäin tärkeää ennen kuin mitään kämmekkää lähdetään etsimääm; mikä laji viihtyy minkäkinlaisissa oloissa. Myös kuvia pitäisi lajista etsiä mahdollisismman monta, jotta päähän syntyy mielikuva kasville sopivista kasvupaikoista. Paras tietenkin olisi jos löytäisi kuvia juuri siitä tietystä kasvupaikasta, mutta se ei aina ole mahdollista.
Sitten mennään maastoon. Usein etsityn lajin löytämiseen menee tunti, joskus parikin, mutta silloin tällöin myös käy tuuri ja kasvi löytyy parin askeleen jälkeen, aina ei tietenkään kasvia löydy, tai se löytyy vasta kun paikalla on käyty viitsen kertaa tai enemmän. Harvoin löytynyt kasvi jää kasvupaikkansa ainoaksi ja lähes aina sen viereltä löytää sitten toisenkin kasvi - ja kolmannen, neljännen ja niin edelleen, parhaimmillaan voi kämmeköitä olla paikalla satoja. Mitä sitten maastossa kannattaa erityisesti katsoa? Kun ollaan suolla tai metsässä niin paras "kämmekkäindikaattori" on itsekin kämmekkä: maariankämmekkää löytyy yleensä muiden lajien kasvupaikoilta ja toisaalta, missä on maariankämmekkää, sieltä löytyy monesti muitakin lajeja. Tämä on sikäli outoa, että keski-Euroopassa lajia pidetään juuri happamien ja kalkittomien maiden kasvina, kun muut kämmekät vaativat kalkkia. Suomessa se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kyllä maariankämekän kasvupaikoilta löytyy happamankin maan lajeja. Niistä herttakaksikko, suovalkku ja harajuuri ovat tavallisimmat, joskin suovalkku kasvaa usein avoimemmilla paikoilla kuin maariankämmekkä. Teiden varsilla maariankämmekällä ei juurikaan ole kämmekkäseuralaisia; suoneidonvaippa, suovalkku ja sääskenvalkku ovat sellaisilla paikoilla hyvin harvinaisia. Jos löytää avoimelta metsämaalta lehtoneidonvaippaa tai edes valkolehdokkia, kannattaa aluetta tutkia tarkemminkin. Ne vaativat runsaasti kalkkia ja niiden kasvupaikoilla on usein runsas kämmekkälajisto ja ainakin tavallisimmat lajit voivat löytyä, esimerkiksi pussikämmekkä on niillä paikoilla tavattava vähän harvinaisempi laji.. Yövilkka, maamme tavallisin kämmekkä ei sen sijaan juurikaan kerro muiden lajien mahdollisesta olemassaolosta paikalla. Hyvin, hyvin harvoin sen kanssa voi löytää metsiemme erikoisuuden, metsänemän, toisinaan muitakin lajeja: herttakaksikko kosteissa soistumissa ja Koillis-Suomessa myös kaunis neidonkenkä.
Partek Oy:n ja muiden yhtiöiden kalkkilouhosten ympäriltä löytyy usein laaja kämmekkälajisto, niistä pussikämmekkä, lehtoneidonvaippa ja valkolehdokki lienevät tavallisimmat.
Suomessa on Länsi-Suomi melko köyhää kämmekkäaluetta, mutta muualla maassa näitä kasveja on usein paljon ja monia lajeja. Suomen kämmekkälajisto on kuitenkin Euroopan vaatimattomimpia ajatellen alueen suuruutta.
Kun kämmekkä sitten löytyy, niin siitä otetaan useita kuvia, mieluusti osa viivaimen kanssa jos joskus tulee mieleen tarkistaa löytämiensä lajien "oikeutta". Kukista pitäisi ottaa lähikuva. Hyvä kamera on tässä tarpeen. Itselläni on ihan kellvolliset kamerat, mutta koska niillä ei pääse riittävän lähelle niin käytän suurennuslasia tässä apuna. Kukan yksityiskohdat voi piirtää paperille ja samoin kasvupaikan kämmeköiden määrä, keskimääräinen korkeus, lehtien koko, kukkien määrä ja muuta tietoa, josta saattaa olla hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Kämmeköitä kun ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin, eikä lajinmäärityksesta voi usein olla täysin varma.
Eri lajien kasvupaikkavaatimuksista on enemmän lajikuvauksissa.
Kämmeköiden tunnettuja kasvualueita Suomessa:
Lappeenranta
Matkakertomuksia:
Öölanti 11-14. 6. 2001
Tulemme lisäämään tähän eri kasvupaikkoja
kunhan meillä on aikaa.