Suomesta
juuri ja juuri puuttuvia kämmekkälajeja.
Nimettömät kuvat ovat Matti Niissalon.
|
Palokämmekkä, Neotinea ustulata tai entinen Orchis
ustulata, on yksi kauneimmista Pohjolan kämmeköistä.
Sitä kasvaa yleisenä jo Virossa ja Öölannissa sekä
Gotlannissa. Kuvan kasvi on kuvattu Öölannissa. Kasvi on luonnossa
yllättävän pieni, vain viisi-kymmenen senttiä korkea,
ja sen näkemistä ei voi unohtaa. |
|
Anacamptis pyramidalis tunnetaan myös nimellä pyramidikämmekkä.
Se on yksi Pohjolan kauneimmista orkideoista. Kasvi kasvaa harvinaisena
Virossa ja Ruotsissa. Virossa sitä kannattaa etsiä pääasiassa
Saarenmaan länsiosista. |
|
Anacamptis morio, joka tunnetaan paremmin nimellä Orchis
morio, suomeksi ruusukekämmekkä, on ehkä lähimmäksi
Suomea yltävä kaikista meiltä puuttuvista kämmeköistä.
Se kasvaa aivan Viron pohjoisosissakin, joskin harvinaisena. Kasvi saattaa
levitä Suomeen aivan lähitulevaisuudessakin. Tämä kasvi
on kuvattu Öölannissa, missä laji oli yllättävän
harvinainen. Tämä laji oli aiemmin Euroopan ehkä yleisin
kämmekkä, mutta se ei ole kestänyt uudenaikaisen maainviljelyn
rasituksia, kuten myrkkyjä ja keinolannoitteita. |
|
Dactylorhiza praetermissa on eteläinen kämmekkä,
jota on kuitenkin löytynyt vanhstaan Tanskasta, viime vuosina myös
Virosta ja Norjasta. Kasvi muistuttaa jonkin verran punakämmekkää,
mutta tällä ei ole huulessa juovia vaan pelkkiä pisteitä. |
|
Orchis purpurea kasvaa Pohjolassa vain Tanskassa, ja se on liitetty
tähän vain siksi, että se on Pohjolan komein kämmekkä.
Kasvi on jopa suurempi kuin soikkokämmekkä, ja kukat ovat hyvin
kauniit. Kasvaa Tanskan saarien pyökkimetsissä. |
|